Käynnissä olevat rahoitetut tutkimukset

 

Maija Huuskonen

LL, Silmäsairauksien erikoislääkäri

Tampereen yliopisto, TAYS

Tutkimuksen aihe: Kantasoluista erilaistetuilla endoteelisoluilla tehtävä sarveiskalvon endoteelisiirto: toiminnallisuuden osoitus rottamallilla in vivo

Väitöskirja-apuraha 1v

Sarveiskalvon samentuminen liittyy usein sarveiskalvon sisäpinnan solukerroksen, endoteelin, solukatoon. Taustalla on tavallisesti silmäleikkauksen aiheuttama rasitus tai endoteelin perinnöllinen sairaus, kuten Fuchsin dystrofia.

Sarveiskalvon samentumaa voidaan hoitaa sarveiskalvon siirrolla. Suurin osa sarveiskalvon siirroista on endoteelisiirtoja. Kliinisenä hoitona tehtäviä sarveiskalvon endoteelisiirtoleikkauksia rajoittaa kuitenkin tarpeeksi laadukkaiden kuolleilta elinluovuttajilta saatavien kudosten rajallinen määrä.

Ihmisen erittäin monikykyisistä eli ns. pluripotenteista kantasoluista laboratoriossa valmistetuilla endoteelisiirteillä voitaisiin ratkaista saatavuusongelma. Tampereen yliopiston soluteknologian professori Heli Skottmanin johtaman tutkimusryhmän kanssa LL, silmätautien erikoislääkäri Maija Huuskonen tutkii ihmisen kantasoluista valmistettujen endoteelisolujen toiminnallisuutta, käyttäytymistä ja alustavaa turvallisuutta rottamallilla. Tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää ihmisen kantasoluista kliininen hoito ja vastata elinluovuttajilta saatavien siirteiden rajalliseen saatavuuteen.

 

Minna Ruutila

LL, Silmäsairauksien erikoislääkäri,

HUS silmäklinikka

Tutkimuksen aihe: Terrienin marginaalinen sarveiskalvorappeuma/Terrien’s marginal degeneration

Väitöskirja-apuraha 1v

Terrienin marginaalinen degeneraatio (TMD) on harvinainen, molempien silmien hitaasti etenevä sarveiskalvosairaus, jonka von Arlt kuvasi ensimmäisen kerran vuonna 1880. Sairaus sai nimensä Terrieniltä, joka kuvasi taudin kliiniset löydökset vuonna 1900. Se aiheuttaa sarveiskalvon reunaosien ohentumista, suonittumista ja rasvoittumista. Edetessään tauti voi olla oireeton tai potilaat voivat kokea näön heikentymistä ja/tai lieviä ärsytysoireita.

Taudin syytä ei tiedetä. Taudin komplikaatioita ovat huomattava epäsäännöllinen hajataitteisuus, silmämunan puhkeaminen spontaanisti tai pienen trauman seurauksena, sidekalvon kasvaminen sarveiskalvon päälle (pseudopterygium) sekä nesteyhteyden muodostuminen etukammiosta silmän pintaosiin aiheuttaen silmän matalapaineisuutta. Potilailla ei todeta autoimmuunisairauksia ja suuri osa heistä on oireettomia. TMD diagnosoidaan useimmiten keski-iässä, mutta tauti voi alkaa missä tahansa iässä 10 ja 87 ikävuoden välillä. TMD sekoitetaan usein Moorenin haavaumaan, perifeeriseen ulseratiiviseen keratiittiin, sklerokeratiittiin tai  infektiiviseen keratiittiin. TMD:ssa sarveiskalvon epiteeli on aina eheä. Taudin yleisyyttä ei tiedetä ja siitä on julkaistu vain potilassarjoja sekä tapausselostuksia. Julkaisimme taudin diagnostiset kriteerit pohjanamme suurin taudista julkaistu Pohjois-eurooppalainen aineisto, joka oli kerätty yhteistyönä tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Tämän jälkeen julkaisimme taudille tyypilliset kuvantamispiirteet tomografiassa suomalaisilla potilaillamme. Uutena löydöksenä havaitsimme, että tietynlaiset poikkeavat kuviot tomografiassa ovat taudille tyypillisiä, ja että taudilla on niiden perusteella eri alatyyppejä. Tämä toi uuden näkökulman taudin syyn tutkimiseen, uusia työkaluja seurantaan, ja paransi mahdollisuuksiamme kohdentaa seurantaamme siitä eniten hyötyviin potilaisiin. Seuraavaksi aiomme julkaista taudin eliöissä tehtyjen tutkimusten (in vivo) konfokaalimikroskopialöydökset, sekä seuranta- ja geenilöydökset suomalaisilla potilailla.

 

Hannele Uusitalo-Järvinen

LT, dosentti

Tampereen yliopisto, TAYS

Tutkimuksen aihe: Verkkokalvon verisuonituksen säätely

Hankeapuraha työryhmälle

Verkkokalvon verisuonituksen säätely Useat verkkokalvon sairaudet, kuten diabeettinen verkkokalvosairaus (retinopatia), keskosen verkkokalvosairaus ja tarkan näön alueen kostea ikärappeuma, johtavat pysyvään näön menetykseen verkkokalvon uudisverisuonimuodostuksen takia. Uudisverisuonet ovat hauraita ja vuotavia, ja ne aiheuttavat verkkokalvolla turvotusta, verenvuotoja ja arpeutumista, mistä seuraa näön heikkenemistä. Vaikka verkkokalvosairauksien hoito on kehittynyt valtavasti viime vuosina uusien lääkehoitojen ansiosta, kaipaamme vielä tehokkaampia hoitoja ja uudenlaisia lääkkeitä. Tässä tutkimuksessa selvitämme molekyyli- ja solutason mekanismeja, jotka säätelevät verisuonten läpäisevyyttä, uudissuonten muodostumista ja niihin liittyvää arpireaktiota verkkokalvolla. Solu- ja molekyylitason tautimekanismien ymmärtäminen on tärkeää uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.

 

Paula Summanen

LKT, dosentti

HUS, Pää- ja kaulakeskus, Silmätautien linja

Tutkimuksen aihe: Tutkimuksen aihe HUS Silmätautien linjan järjestämä diabeettisen retinopatian seulonta- ja seurantakuvaus: nykytila ja koneoppimisen mahdollisuudet.

Hankeapuraha työryhmälle

Silmänpohjakuvantamista käytetään diabetesta sairastavilla esiintyvän verkkokalvosairauden, retinopatian, seulonnassa ja seurannassa. Silmänpohjakuvista havaittavista retinopatiamuutoksista tuotetaan kattava lausunto sisältäen kaikki havaitut muutokset sekä niihin perustuva diabeettisen retinopatian vakavuuden luokittelu ja seurantasuunnitelma tai lähete tutkimuksiin ja hoitoon. Tutkimuksemme tavoitteena on kehittää tekoälymenetelmiä seulontaa ja seurantaa avustamaan niin, että ne pystyvät analysoimaan potilaiden silmänpohjakuvia ja lausuntotekstejä antaen niistä hyödyllistä informaatiota käyttäjälle.

Syväoppivat tekoälymenetelmät ovat saavuttaneet erinomaisia tuloksia lääketieteellisissä luokittelutehtävissä erilaisilla kuva- ja tekstiaineistoilla. Näiden tekoälymenetelmien korkean suorituskyvyn perustana on niiden koulutus riittävän monipuolisella ja laajalla aineistolla. HUSDRML tutkimuksessa syväoppivia tekoälymalleja koulutetaan usean vuoden diabeettisen retinopatian seulonta- ja seurantakuvausten materiaalilla. Lausunnoista on kerätty erilaisia tietoja, kuten diabeettisen retinopatian vakavuustaso ja muut näkyvät silmäsairaudet, joiden avulla voidaan opettaa tekoälylle, mitä sairauksia silmänpohjakuvista pitäisi löytää. Tutkimme myös kielimalleja lausuntojen avaintietojen automaattiseen keräämiseen, sekä kielimallien ja kuvapohjaisen tekoälyn yhdistämistä. HUS-alueen seulonta- ja seurantakuvauksista saadun aineiston laajuus, monipuolisuus ja laatu mahdollistavat syväoppivien tekoälymallien kouluttamisen, jotka pystyvät luokittelemaan diabeettista retinopatiaa korkealla tarkkuudella.

 

Peeter Kuddu

LL, Silmätautien erikoislääkäri

HUS Sarveiskalvo- etuosakirurginen yksikkö

Tutkimuksen aihe: Kuinka kaihileikkaus vaikuttaa pseudoeksfoliaatiopotilaiden silmänpainetasoon, näöntarkkuuteen, glaukooman etenemiseen ja silmän rakenteisiin?

Väitöskirja-apuraha 3v

Kyseessä on jatkuva, satunnaistettu seurantatutkimus, joka toteutetaan tieteellisin, kokeellisin menetelmin. Tavoitteena on selvittää, kuinka kaihileikkaus vaikuttaa mykiön hilseilytautia,  pseudoeksfoliaatiota, sairastavien potilaiden silmänpainetasoon, näöntarkkuuteen, näköhermovaurion, glaukooman, etenemiseen ja silmän rakenteisiin. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään silmänpaineen alenemisen mekanismia satunnaistamalla potilaat kahteen eri ryhmään, joista toisessa kaihileikkauksen lopussa kammiokulman kammionesteen ulosvirtauskanavan seutu puhdistetaan imemällä.

Muita mahdollisia silmänpaineen alenemista aiheuttavia mekanismeja, leikkauksen jälkeistä tulehduksia ja muutoksia etukammion rakenteissa seurataan myös.

Tutkimukseen otetaan yhteensä n. 100 eksfoliaatiopotilasta, joilla osalla on, osalla ei ole todettu glaukooma.

Kyseessä on potilasmäärältään ylivoimaisesti suurin aiheeseen liittyvä jatkuva tutkimus mitä maailmalla on tähän mennessä tehty. Seurantajakson pituudeksi on suunniteltu 3 vuotta, joka on myös toiseksi pisin seuranta-aika mitä eksfoliaatiopotilailla on tehty kaihileikkauksen jälkeen.

 

Pekko Hujanen

LL, Silmätautien erikoislääkäri

Tampereen yliopisto, TAYS

Tutkimuksen aihe: Kolmen merkittävän silmäsairauden hoidon arkivaikuttavuus – kostea ikärappeuma, glaukooma ja kaihi

Väitöskirja-apuraha 3v

Tutkimustyöni alkoi vuonna 2014 kun aloin selvittämään Tampereen yliopistollisen sairaalan silmäyksikön kosteaa ikärappeumaa sairastavien potilaiden hoitotuloksia: mitkä tekijät ovat olleet hoidossa vaikuttavia ja ennustanut hyvää lopputulosta – ja mitkä seikat ovat johtaneet huonompiin tuloksiin? Potilaiden käydessä hoidoissa, jää hoitokerroista merkinnät sairaskertomusjärjestelmiin ja niitä tutkimalla voidaan saada uutta tietoa hoidon vaikuttavuudesta suomalaisessa väestössä. Ajatus tutkia asiaa levisi myöhemmin myös glaukooma- ja kaihipotilaiden tuloksiin – nämä kolme sairausryhmää kattavat tyypillisen silmäyksikön potilaiden, toimenpiteiden ja kustannuksien määrästä selvästi yli puolet.

Väitöskirjatyön tarkoituksena on raportoida näiden sairauksien hoitoa Tampereen yliopistollisen sairaalan silmäyksikössä vuosina 2008–2020. Tietoja keräämällä voidaan muodostaa kuvaa silmäyksikön hoidon vaikuttavuudesta ja pohjatyötä voidaan käyttää jatkossa vertailuun muiden silmäyksiköiden kanssa Suomessa ja myös kansainvälisesti. Sairaanhoidon voimavarojen ollessa rajalliset, on tärkeää saada käytettävissä olevista resursseista paras mahdollinen terveyshyöty irti.

 

Fredrika Koskimäki

LL, Silmätautien erikoislääkäri

Oulun yliopistollinen sairaala

Tutkimuksen aihe: Silmän etuosan sairauksien perinnöllinen tausta – genominlaajuinen assosiaatiotutkimus

Väitöskirja-apuraha 1v

Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkoitus neljällä osatyöllä selvittää silmän etuosan sairauksiin liittyviä perinnöllisiä tekijöitä genominlaajuisella assosiaatiotutkimuksella. Tutkimme neljää eri silmäsairautta: värikalvontulehdus, infektiivinen sidekalvontulehdus, allerginen sidekalvontulehdus sekä lippaluomet. Analysoimalla laajoja tietoaineistoja väestöperusteisista kohorteista ja biopankeista pyrimme tunnistamaan näihin silmäsairauksiin liittyviä geenivariantteja.

Aineistoissa on tuhansia ja kymmeniätuhansia sairaustapauksia ja satojatuhansia verrokkeja. Tutkimme myös, miten nämä perinnölliset variaatiot liittyvät muihin sairauksiin, aineenvaihduntatuotteisiin, geenien ilmentymistasoihin ja proteiineihin. Tutkimuksen tieteellinen tavoite on lisätä ymmärrystä silmäsairauksien geneettisestä taustasta ja niistä biologisista mekanismeista, jotka liittyvät kyseisten tautien syntyyn. Geneettisen perustan ymmärtäminen voi johtaa parempaan käsitykseen sairauksien kehittymisestä ja mahdollisista hoitomuodoista.

 

Joonas Taipale

LL, Silmätauteihin erikoistuva lääkäri

Tampereen Yliopisto, TAYS

Tutkimuksen aihe: Alentunut näkökyky ja näkövammaisuus Suomessa – vaikutus yksilön taloudelliseen selviytymiseen, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön sekä kustannuksiin

Väitöskirja-apuraha 3v

Väitöskirjaprojektissani tutkimme heikentyvän näöntarkkuuden vaikutuksia yksilön elämänlaatuun, terveyspalveluiden käyttöön, tuottavuusmenetyksiin sekä yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Koska glaukoomassa näöntarkkuus heikkenee vain hyvin pitkälle edenneessä taudin vaiheessa, tarkastelemme myös glaukooman vaikutuksia yhteiskunnallisiin kustannuksiin erillisessä väitöstutkimuksen osatyössä. Väitöskirjatutkimus perustuu THL:n keräämiin väestöä kuvaaviin aineistoihin, joihin on laaja-alaisesti yhdistetty rekisteridataa.

Vaikka rekisteripohjainen väestötutkimus ei suoraan hyödytä yksittäistä henkilöä heikentyneen näöntarkkuuden kanssa, sen avulla voidaan arvioida väestötasolle heikentyneen näöntarkkuuden hoidosta aiheutuvat kustannukset sekä kyetään laskemaan vaihtoehtoisia malleja erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa, joissa väestön näöntarkkuus saataisiin ylläpidettyä halutulla tasolla. Yhteiskunta painii jatkuvasti kasvavien terveydenhuollon kustannusten kanssa, joten hoitojen kustannusvaikuttavuuden arviointi on keskeistä myös priorisointia tehtäessä. Pyrimme vastaamaan näihin tarpeisiin sekä tuottamaan uutta väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.

Aleksandra Poluianova

Ophthalmologist

Helsinki Eye Lab, HUS

Tutkimuksen aihe: Tolerability and efficiency of silica microparticle gels as drug delivery vehicles

Väitöskirja-apuraha 3v

As an ophthalmologist, my passion lies in pioneering new treatments for eye conditions. With the aging population, the prevalence of eye diseases is increasing, driving the need for more effective medications. While eye drops are commonly used for drug delivery, their effectiveness is often hindered by tear washout and corneal barriers. This is where silica microparticles (SiMPs) come in. With their unique properties, including stability and high drug-carrying capacity, SiMPs show promise as superior drug carriers. Collaborating with the University of Eastern Finland, HUS, and DelSiTech, our research aims to explore the potential of SiMPs in revolutionizing disease prevention and symptom management in ophthalmology.

Our recent studies have focused on assessing the safety of silicic acid, the breakdown product of SiMPs, on corneal and retinal cells. The results have demonstrated that silicic acid does not harm living structures, suggesting its suitability for patient use. Additionally, ongoing studies on rabbits have shown promising initial data, indicating that intravitreal injection of SiMPs does not damage the eye structure. This suggests that in the future, patients may require fewer eye injections, thereby reducing the risks of potential complications.

Absolutely, further research is crucial, but we can confidently assert that SiMPs are a promising candidate for drug delivery and treating eye diseases.

 

Rasha Moustafa

Ophthalmologist

Tutkimuksen aihe: “Seeing Through Their Eyes”: Personalized Vision Rehabilitation & Eye Disease Management -A Holistic Approach with Adjustable Extended Reality (XR)

Väitöskirja-apuraha 3v

Our research project addresses a pressing clinical need by harnessing customizable Eye-tracking & Virtual Reality/Extended Reality (VR/XR) simulations in ophthalmology and vision rehabilitation. Our goal is to enhance patient-centered eye care, break down referral barriers, and foster mutual understanding between individuals with visual impairments (PVI), eye patients, their healthcare professionals, caregivers, and decision-makers at both individual and community levels. We also aim to aid in democratizing eye care services, particularly through remote assessments.

The project rigorously evaluates the implementation and effectiveness of customizable eye-tracked VR/XR simulation approaches in understanding and managing vision impairment and eye diseases. Through this innovative approach, our research results encompass a broad spectrum of applications to improve eye patient adherence to treatment and enhance the quality of life for people with vision impairments. Ultimately, this research project has the potential to change the clinic dynamic, reshape ophthalmology practices, and redefine vision rehabilitation strategies for the better.

 

Petri Mäkinen

LL, Silmätautien erikoislääkäri

Tampereen yliopisto, TAYS

Tutkimuksen aihe: Potilastyytyväisyys ja muutokset kyynelnesteproteomiikassa sarveiskalvoon tehtävän taittovirhekirurgian jälkeen

Väitöskirja-apuraha 1v

Sarveiskalvoon tehtävällä taittovirhekirurgialla, tuttavallisemmin silmien laserleikkauksilla, pyritään korjaamaan silmän taittovirheitä. Tavoitteena on saada potilas näkemään hyvin ilman silmälaseja tai ainakin vähentää riippuvuutta laseista.

Laserleikkausten tulokset ovat edistyvien tekniikoiden ansiosta pääsääntöisesti kehittyneet hyviksi, kun tuloksia arvioidaan mitatun näöntarkkuuden parantumisella, taittovirheen korjaantumisella ja turvallisuudella. Potilaan itsensä kokema tyytyväisyys leikkauksen lopputulokseen on vähemmän tutkittu aihe. Väitöskirjatyössäni tutkitaan, mitkä yksittäiset tekijät vaikuttavat potilastyytyväisyyteen laser-avusteisessa taittovirhekirurgiassa ja vertaillaan kahta käytetyintä modernia menetelmää, Femtolasik- ja SMILE- leikkausta. Väitöskirjatyössä tutkitaan myös sarveiskalvon taittovirheleikkauksen jälkeistä paranemisreaktiota kyynelnesteproteomiikan keinoin. Massaspektrometriaan perustuvalla proteomiikalla tutkitaan, miten taittovirheleikkaukset vaikuttavat kyynelnesteproteiinien ilmenemistasoihin Femtolasik ja SMILE-leikkausten paranemisvaiheessa.