Silmäsäätiöiden tohtoritutkijapoolin tutkimusapuraha Tatu Lajuselle

Valoaktivoitavat silmälääkkeenkantajat kontrolloituun lääkkeenvapautukseen: in vivo -tutkimukset (jatkorahoitukset 2. vuodelle, 1. vuosi alkanut 9/2019)

Tutkimuksen suorituspaikaksi ilmoitettiin Tokyo University of Pharmacy & Life Sciences.

Silmätautien tutkimusta tukevien säätiöiden tohtoritutkijapooli myönsi vuonna 2019 farmasian tohtori Tatu Lajuselle 48 000 euron apurahan Japanissa suoritettavaa tutkimusta varten. Ohjausryhmän arviot hakijasta: Tatu Lajunen ei varsinaisesti ole uusi ulkomaille lähtevä hakija, koska hän jo nyt työskentelee ulkomailla. Todettiin myös, että tutkimus ei koske vain silmäsairauksien alaa. Todettiin myös, että haettu apuraha kohdistuu puhtaasti tutkimukseen eikä muihin menoihin kuten esim. muuttoon ulkomaille.

Kuvassa tohtori Tatu Lajunen Tokion yliopiston solulaboratoriossa.  Taustalla olevan laminaarikaapin ääressä oppilas vaihtaa soluille elatusliuosta.

Tatu Lajunen on väitellyt tohtoriksi Helsigin yliopistosta 8.11.2016. Väitöskirjan esitarkastajilta hän sai erittäin hyvät arvosanat.

Tutkimuksesta. Silmäsairauksien laajuus ja vakavuus on viime aikoina tiedostettu yhä enemmän niin tutkimuspiireissä, kuin valtamediassakin. Helmikuussa 2020 MTV uutisoi, että alentuneen näkökyvyn kustannukset ovat Suomessa jo satoja miljoonia euroja vuodessa ja silmävaivojen esiintyvyys vain kasvaa väestön ikääntyessä. Artikkelissa kerrotaan laajasta amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa hoitokotien asiakkaista noin       50 % havaittiin vakavaa näönalenemaa ja 20 % täyttä sokeutta. Näkökyvyn alenema on merkittävä elämänlaatua ja toimintakykyä haittaava ongelma.

Silmän suojatusta rakenteesta johtuen lääkkeiden saattaminen silmän takaosaan on haastavaa. Useat sokeuttavat silmäsairaudet sijoittuvat juuri tälle herkälle alueelle. Tutkimme säädeltäviä nanokokoisia lääkkeenkantajia, joilla voidaan kohdentaa lääkevaikutusta halutulle alueelle ja vähentää haittavaikutuksia. Lääkkeenkantaja koostuu pyöreästä lipideistä (kansantajuisesti ”rasvoista”) rakennusta nanohiukkasesta, joka vapauttaa lääkettä vastaanottaessaan lähi-infrapunavaloa. Täten lääkkeen vaikutus voidaan kohdistaa haluttuun kudokseen halutulla hetkellä, erityisesti silmässä, jossa valosignaalin käyttö on helppoa. Menetelmällä voi olla mahdollista vähentää terveiden kudosten altistusta, vähentää tarvittavia lääkemääriä ja hoitokertoja, sekä täten edistää taudin parantumista ja potilaiden hoitomyöntyvyyttä. Onnistunut hoito parantaisi huomattavasti vanhusväen elämänlaatua ja voisi vähentää yhteiskunnan silmäsairauksiin liittyviä kustannuksia.

Lääkkeenkantajan jakautuminen silmässä ja muualla elimistössä ei vielä ole tiedossa. Valoaktivoinnin mahdollistavalla aineella on myös fluorisoiva ominaisuus, mikä mahdollistaa lääkkeenkantajan liikkeiden seuraamisen reaaliaikaisesti elimistössä. Elimistöjakautumisen selvittäminen on tärkeä osa menetelmän terapeuttisen toimivuuden varmistamisessa. Käytämme rinnakkain perinteisiä solukokeita, virtauskammio solukokeita sekä terapian turvallisuus- ja tehokkuustutkimuksia koe-eläinmalleilla. Lisäksi selvitämme uudenlaisten siRNA-fuusioliposomien leviämistä silmän takaosaan ja verkkokalvolle.

Tutkimuspaikasta. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tokion Farmaseuttisen Yliopiston ja Helsingin Yliopiston kanssa. Tokion Farmaseuttisen Yliopiston juuret ulottuvat aina vuoteen 1880 asti, mutta virallisen yliopiston statuksen se sai vuonna 1949. Yliopistossa opiskelee yhteensä noin 4000 opiskelijaa 6 vuotisissa farmasian perusopinnoissa ja jatko-opiskelijoina. Se on Japanin vanhin ja maineikkaimpia yksityisiä farmaseuttisia yliopistoja. Kampus sijaitsee Tokion prefektuurin länsiosassa, Hachiojin kaupungissa.

Hachioji on yli puolen miljoonan asukkaan kaupunki, mutta pinta-alaltaan hyvin laaja. Yliopiston kampuskin on kumpuilevien puisten mäkien ympäröimä ja Tokion alueelle hieman epätyypillisen maaseutumaisessa miljöössä. Tämä toki sopii vallan hyvin miljoonakaupunkien vilskeeseen tottumattomalle tutkijalle. Asunnostamme on näkymä kaukana siintävälle Fuji-vuorelle, sään salliessa. Vilskettä kaipaavalle koko melkein 40 miljoonainen Tokion metropolialue on lyhyehkön junamatkan päässä. Vilinä ei ainakaan ole vähentymään päin tänä vuonna pidettävien Tokion kesäolympialaisten myötä.

Tutkimus suoritetaan farmaseuttisen teknologian laboratoriossa, jonka professorilla Yuuki Takashimalla, on aikaisemmin ollut yhteistyötä Helsingin tutkimusryhmämme kanssa. Tokion ryhmällä on erittäin tärkeää tietotaitoa erityisesti lääkkeenkantajien jakautumisen seuraamisessa koe-eläimissä. Yliopistossa on käytettävissä kattavasti kaikki tutkimukseen tarvittavat laitteistot ja materiaalit. Lisäksi heillä on erityisesti lääkeaineiden seurantaan kehitettyä erityislaitteistoa (mm. koe- eläinten kokonaisfluoresenssikuvantaminen).

Tulevaisuudensuunnitelmista. Tutkimusjakso mahdollistaa minulle uusien menetelmien oppimista, kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja tutkimuskontaktien luomisen toisen maan huippuyliopistoon. Uudet työtavat uudessa ympäristossä kehittävät minua itsenäisenä tutkijana. Lisäksi jaksolla on merkitys urakehitykselleni haettaessa henkilökohtaista ja projektirahoitusta Suomessa ulkomaankokemusta painottavilta rahoittajilta, kuten Suomen Akatemialta tai eurooppalaisista rahoituslähteistä.

Tarkoituksena on tutkimuksen päätteeksi palata Suomeen lukuisia kokemuksia, taitoja ja kontakteja rikkaampana. Toivottavasti tutkimusjakso toimii kipinänä laajemmalle eri lääketutkimusalojen yhteistyölle ja tietotaidon vaihdannalle Helsingin ja Tokion välillä. Henkilökohtaisesti suunnitelmissa on laajentaa tutkimusteemaan liittyviä projekteja Helsingissä ja johtaa tutkimusryhmää silmäsairauksien ongelmien ratkaisemiseksi. Lopullisena tavoitteena on saada kehittämäämme teknologiaan perustuvia lääkkeitä potilaiden yleiseen hoitoon kaupallisten yhteistyökumppanien avustuksella.