Suonikalvoston melanooma on aikuisten yleisin silmäsyöpä. Sen ilmaantuvuus on Pohjoismaissa maailman suurin. Potilasmäärä kasvaa, koska Suomen väestö ikääntyy ja suonikalvoston melanooma yleistyy iän myötä.
Emokasvain osataan nykyään hoitaa tehokkaasti – se uusii vain 5-10%:lla potilaista. Kasvainsolut kuitenkin leviävät varhain, jopa ennen emokasvaimen löytymistä. Puolet potilaista kuolee etäpesäkkeisiin 25 vuoden kuluessa. Leviäminen tapahtuu veriteitse ensi sijassa maksaan, mutta etäpesäkkeitä voi olla myös muun muassa keuhkoissa, luustossa, ihossa ja imusolmukkeissa. Etäpesäkkeet ilmaantuvat tyypillisesti 2–5 vuoden kuluttua emokasvaimen löytymisestä.
Etäpesäkkeiden seulonta ja hoito
Etäpesäkkeiden seulonnasta ja hoidosta ei ole yhteisymmärrystä. Keräsin väitöskirjaani valtakunnallisen aineiston 338 potilaasta, joiden emokasvain hoidettiin Hyksin silmätautien klinikassa ja joiden levinnyt suonikalvoston melanooma todettiin vuosien 1999 ja 2016 välillä.
”Tulokseni edistävät parhaan seulonta- ja hoitopolun käyttöönottoa ja parantavat hoitotutkimusten vertailtavuutta.”
Selvitin ensiksi ylävatsan kaikututkimuksen, tietokonetomografian ja magneettikuvauksen yhteneväisyyden etäpesäkkeiden seulonnassa. Kaikututkimus oli herkkä toteamaan etäpesäkkeet ja sen käyttämistä valtakunnallisena seulontamenetelmänä jatketaan.
Jaoin sitten potilaat valitun hoitomuodon mukaan ryhmiin ja vertasin eloonjäämisaikaa ennustetekijöihin kuten ikään, yleiskuntoon ja etäpesäkkeiden kokoon. Keskimääräinen elinaika levinneen silmäsyövän toteamisen jälkeen oli 13 kuukautta. Vain leikkaushoito pidensi selvästi elinaikaa, mutta ainoastaan määrättyjen ennustetekijöiden vallitessa. Lisäksi leikkaus oli mahdollinen vain, kun tauti oli rajallinen eli se tuli kyseeseen ani harvan potilaan kohdalla.
Tällä hetkellä tutkimukseni keskittyy erityisesti niihin potilaisiin, jotka saatuaan etäpesäkediagnoosin elivät tavallista pidempään.
Tutkimustyöstä silmäsyövän saralla
Silmäsäätiön apurahalla oli ratkaiseva merkitys väitöskirjani valmistumisessa. Kun tutkija saa apurahan, on käärittävä hihat ja ryhdyttävä puurtamaan. Tutkimustyöhön kuuluu myös turhauttavia hetkiä, kun hanke ei etenekään toivotulla tavalla. Koen silmäsyövän tutkimuskohteeksi, joka on mielekäs. Tavoite on, että silmäsyöpää sairastavien potilaiden ennuste paranee. Tutkimustyö on yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään potilaiden, lääkäreiden, sairaaloiden ja erikoisalojen kesken niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimuksen avoimuus edistää tutkijoiden välistä yhteistyötä sekä tutkimustiedon läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta. Avoimuuden ohella on ehdottomasti huomioitava tietosuoja ja eettiset periaatteet.
”Paitsi että Silmäs
äätiön apuraha on tehnyt tutkimustyöni taloudellisesti mahdolliseksi, sillä on ollut velvoittava vaikutus.”
Olen kiitollinen luottamuksesta ja toivon, että säätiö tulevaisuudessakin pystyy rahoittamaan tutkimustyötä alallani.
Tutkimusartikkelin kirjoittaja on LT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgin erityispätevyyden omaava Elina Rantala, joka toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Tohtori Rantalalla on Silmäsäätiön myöntämä yksivuotinen tutkimusapuraha.
Artikkelin pääkuva: Lightspring/Schutterstock.com
